Salatut Elämät -juomapeli

Männä viikoilla aika kävi  eräs kaunis viikonloppu tylsäksi täällä suuressa cityssä, joten meidän oli keksittävä jotain virikettä. Olimme ostaneet pari olusta kaupasta ja päätettiin katsoa suomalaisen elokuvamaailman ehkä terävintä kärkeä oleva elokuva, Nightmare - painajainen merellä, eli Salkkarit -leffa. Ai maailma. Koska Kake ei oo kova Salkkarit -fani, oli keksittävä ajanvietettä myös elokuvan ajaksi, ettei se vaan lopettasi kesken. Oli aika kehitellä ja pistää tulille meidän ensimmäinen nerokas juomapeli.

Tarvitset siis 

Salkkarit -leffan

juomista (alkolla tai ilman, varmasti ihan yhtä hapokasta, kun juopi kokista)

luppoaikaa

Säännöt ovat yksinkertaiset ja niitä on kolme:

Juo, kun..

Sampo puhuu

Sampo on kova poika puhummaan. Kuva täältä.

Heidi heittää "puukkoja"

Heidi ja Heidin puukot. Kuva täältä.

Joonatan kertoo "hauskan" jutun

Joonatan yllätti meidät. Hiänhän ol' ihan hauska nurmeslainen. Kyllä se Itä-Suomen huumori iskee.Kuva täältä.

Juomapelin vaativuustaso on korkea. Vaativuutta lisää erityisesti se, että kyseessä on Salatut elämät -leffa. Myös Heidi ja Sampo saivat aikaiseksi melkoisen "juomaputken". Otamme vastaan kehitysideoita! Onko uusia ehdotuksia? Tai eri leffoja tai sarjoja, joissa peli toimii myös?

Kuten sanotaan, summa summarum: Oikein hyvä. Kokeilisimme uudestaan. Toivottavasti jostain sais vuokrattua Salkkarit -leffan saksa- tai enkkusubeilla, tahdotaan ehdottomasti kattoa tää meidän freundejen kanssa.

Mit freundlichen Grüßen,
Anu und Kaisu von Besserwisser

Shopping therapy

Flunssaiset ja vähän väsyneet varhaiskasvattajat ottivat lauantain tavoitteeksi voimaantumisen menetelmänään shoppailu(menetelmää ei varmaan tarvii sen enempää tässä perustella?). Aurinko antoi himoshoppaajien päivään lisäpotkua. Iloksemme saimme huomata, että Hannoverissa kampanjoitiin "Gegen Scientology"n puolesta. Surullista oli se, että porukkaa oli kun kahvitarjouksen aikaan sittarissa.

Aamulla vielä nauratti ku oltiin vaan ja hengailtiin ja junaa odotettiin

Anua jännitti selvästi tuleva päivä.

We survived from Primark - Hannover. Shop til' you drop oli aika lähellä. Oli melkoset galna dagar, mutta pehmeiden pakettien kanssa kotiin päästiin.

Setä Preussista. Kovasti oli setä Stalinin näköä. @Ernest August Platz

Kevät Saksassa on Suomen kesä.

Onni yksillä, kesä kaikilla.

Let's twist again

Jalassa on myös sortsit.

Palaveri.

Siististi cool.

Kaisun smile.

Tonnikalaa ala Manu

Tämä tonnikala meni varmaan jo sushin puolelle?

Pikkuiset tonnikalat lammessa ui..

Mit freundlichen Grüßen,
Anu und Kaisu von Besserwisser

die Nerven am Ende

Mahottoman innokkaina faneina - ja muutenkin aina valmiina ja innokkaina - otimme vastaan kansainvälisen promoottorin tehtävän kolleegaltamme Mopilta. Tai siis aivan itse itsemme kruunasimme tämän arvokkaaseen titteliin. Hoidimme tehtäväämme etenkin pub crawlilla Berliinissä.

Ilta päättyi Pötrixiin. Ei tietoja milloin, miten, mutta kuva löytyi.

Mahdollisimman laajan kansainvälisen levikin saavuttamiseksi liimasimme tarran myös hostellin vieraskirjaan terveisten kera!

Promotioreissulla löytyi baarin seinästä tällainen plakaati. Kissat maksaa puoli euroa ja herrasmiehet menee ihan oman  tunnon mukaan!

Tämä kyseinen promootio löytyi Pohjois-Karjalan alueelta, mutta ko. pikku promoottereilla ei ole tarkempia tietoja ilosanoman levittäjästä/levittäjistä.

Fanityttölöillä on toki (yö)paidat mukana reissussa.

Bändi löytyy myös internetin syövereistä, ja internationally speaking, you'll find the band of the
Mop here:
http://nerveend.com/
http://www.facebook.com/nerveendband?fref=ts

Mit freundlichen Grüßen

Anu und Kaisu von Besserwisser

Kadonneen jäljillä part 1

Täällä ei ole Jenni Pääskysaari, mutta Manu ja Kake täältä löytyy. Olemme itkettäneet itseämme, kuten Pääskysaari itkettää ihmisiä, ja löytäneet kadonneita esineitä ja asioita täältä Saksasta. Nämä asiat ovat olleet Suomessa joskus, mutta täällä päässä Eurooppaa nämä kadonneet asiat ovat voimissaan. Niinku Vicky Rosti. Ulkomaankirjeenvaihtajat ovat tekemässä tiedotustilaisuutta parhaillaan Suomessa jo sukupuuttoon kuolleista asioista.

Coca Cola Light Lemon. Eikö ole ikävä? Ennen ku Jonnet veti ES:ää myö juottin tätä.  Oikkeesti, miks tätä ei voi olla enää Suomessa? 

Tänne ne meidän ikuisesti kestävät palautuspullot on tuotu. Vähän ruhjeita siellä täällä, mutta van kyllä kestää. 

Kellokortti. Onhan meillä kaikkia nykyaikaisia kellokorttisysteemejä, mutta täällä Saksassa ihmiset leimaavat vielä manuaalisesti. Kyseinen laitos löytyi Ostfaliasta eli  meidän koululta. Pienenä vinkkinä Karelia-ammattikorkeakoululle: voisko tällaista työnajanseurantaa toteuttaa meilläkin? Niinku opiskelijoilla? Kun ne tunnit on aina käytettävä, no matter what.. Tästä vähän tulta alle uudelle Opsille: kyllä holhoaminen on se, joka opiskelijan koulussa pitää.

KUULLUUKO?! Puhelinkoppeja tai puhelinkioskeja näkee korkeentaan enää Lieksassa tai Kuhmossa hylätyn kaupan seinässä, mutta eihän niillä enää soitella. Täällä kopit kuitenkin kaunistuttavat katukuvaa. 

Saksaan ovat myös menneet nuoltavat postimerkit. Mikäpä sen mukavampaa kuin nuolaista ensin kirjekuori kiinni ja samoilla lämmöillä pikkupikku postimerkki kirjeen kylkeen. 

Ekskursiomme aikana olemme löytäneet myös paljon muita aarteita menneisyydestä. Suomesta kuulumattomiin hävinnyt Kiss FM on siirtynyt Saksan aalloille. Ja kuka muistaa Halinallet ja Maija Mehiläisen? Täältä löytyy ihan DVD-versiona ja varmaan tulevana jouluna bluureinä.

Ulkomaankirjeenvaihtajat jatkavat toimintaympäristönsä havainnointia ja jatkossakin dokumentoivat sen tänne bittipäiväkirjaan(eihän tämä muuten olisi part 1).

Mit freundlichen Grüßen

Anu und Kaisu von Besserwisser

Kummanki kaa

Viikko päivineen on vierähtänyt hurahtaen ohi. Mustarastaat ovat juosseet pientareilla. Kissoja on juossut kuin Vilkkilässä.

Arkena olemme olleet harjoittelussa päiväkodissa (harjoittelu mainittu) leikkien Angry Birdseja, laulellen saksalaisia lastenlaululoita ja eläinmuistipeliä pelaillen. Lisäksi olemme juosseet koululla saksantunneilla. Kake opettelee koulutarvikkeita ja Manu (saksanopehan hokas heti Anun nimen ja nyt siellä istuu yks Manu Suomesta..) keskustelee luonnonkatastrofeista. Ollaan ytimessä. Aikaa on myös ilolle ja riemulle, ja joka viikko viikonloput tulevat myös meidän keskuuteemme.

Paardit olivat parhaat, heejeejeee. Ekat opiskelijabileet saksalaisittain tai kansainvälisesti. (terkkuja Nirpun Samille, tän koko postauksen voi laulaa sillä sävelellä. Nirppu on hyvä laulammaan esim.) Ei tullu palijoo hiki, kuten näkyy. Olemme siis kuntosalilla tässä kuvassa.

Tältä näytettiin ennen reeniä. 

BARBEQUE SEASON IS OPENED! Tänään ei oo yhtään niin huono sää kuin eilen, eli grillasimme tuulessa ja vesisateessa. Eipä se paljon totutusta poikkea, mutta hyvä ruoka - parempi mieli.

Pottusalaattimeiningit ja Manu.

Tutustutimme germaaniystävälle herkkusienien ja pekonin syntiseen lemmenleikkiin. Nam.

Koff, Karjala, Lapin kulta, Koff, Karjala, Lappari... (Achtung Sakke! Tätä EI  saa kokeilla kotona.)

Kokkicorner

Perunarieskaloiset

Pääsiäisenä syötiin ku vähän isommat murmelit ja ruoka loppui kesken. Panostettiin kyllä pääsiäistorstaina kauppakäyntiin, mutta tällä kerralla ei riittänyt edes se, että teki parhaansa. Joten pääsiäismaanantaina somelaiset muijjat teki perunarieskoja.

Tarvitset:

pohjattoman nälän

keitettyjä perunoita

jauholoita

suolloo

pari etevää leipuria

Before

..and after. Kyllä nyt huommaa, että ollaan oltu kotona sekä ruoka-aikaan että myös ennen ruoka-aikaa.. Hipsteripisteitä ropisee: 4/5

Apfelstrudelia kera kaiken mahdollisen tilpehöörin. Ai maailma ko maistu. Hipsteripisteet eivät riitä, mutta silti 5/5.

Manulta terveisii. (ja vähä myös Kakelta.)

Kryptinen otsikkomme kertoo viikon aiheesta, olemme kerranneet Kumman kaan kaksi tuotantokautta. Elämän ohjeet ja parisuhdeniksit on nyt taas tuoreessa muistissa, joten ei muuta kun liikkeelle. Vesaa lainataksemme "Voi vittu!". No eiii, ihan mukavasti täällä menneepi.

Mit freundlichen Grüßen

Anu und Kaisu von Besserwisser

Hirvilimutehdas

Päivän teema oli (heti päiväkodin jälkeen) Jägermeister ja tehdaskierros! Todentotta, Wolfenbüttel on olemassa (vaikka välillä jo kerettiin epäillä) ja siellä sijaitsee myös Jekkutehdas. Kaksi innokasta reissaajaa Dublinista oli järjestänyt kierroksen tehtaaseen ja myös me pääsimme osallistumaan. Viiden naisen ryhmittymä starttasi kierrokselle heti parinkymmenen yli keski-ikäisen miehen jälkeen. Voipi olla viimeinen kesä, tiiättehän. Tässäpä lienevät tuotteen kohderyhmät. Kierros oli ilmainen, kotiinvietävien kanssa! Kierros kesti kaikkinensa puolitoista tuntia. Tehtaassa ei saanut ottaa kuvia, mutta kaikkien muistot ja mielikuvat puhukoot puolestaan. 

Mast-Jägermeister SE on perustettu 1878 ja se sijaitsee synnyinsijoillaan. Tehtaan kuuluisin tuote kehiteltiin vuonna 1934, pitkän maisteluprosessin tuloksena. Tehtaassa on valmistettu useita eri juomia, mutta nykyisin keskitytään Jekkuun.

Jägermeister valmistetaan 56 eri luonnollisesta raaka-aineesta, joista 25 ovat julkisessa tiedossa. Kierroksessa saimme hipistellä ja hajustella raaka-aineita, mutta salaiset ainesosat olivat suljettujen ovien takana. Vain neljä ihmistä tietävät nämä taikamausteet.

Etiketissä oleva saksanhirvilogo on Pyhän Hubertuksen symboli, joka on metsästäjien suojeluspyhimys. Hubertus oli julma setä, joka eräällä metsästysreissulla näki näyn saksanhirvestä, jonka sarvien välissä hohti risti. Hubertus teki parannuksen, tuli uskoon ja hänestä tuli metsästäjien suojelupyhimys. Juoman kehittäjä oli eräihmisiä ja halusi kunnioittaa pyhimystä laittamalla hänet vihreän pullon logoksi. Etiketissä on myös tunnettu metsästäjien runo, joka enkuksi kuuluu jotensakkin näin (Wikipediasta):

"This is the hunter’s badge of glory, That he protect and tend his quarry, Hunt with honour, as is due, And through the beast to God is true."

Jekkutehdas sijaitsee tottakai, Jägermeisterstrassella(Jägermeisterkatu)

"Say Jä!"

Muikeita tehtailijoita. Anun ilme on hyvin lähellä tätä.

Jekkupikajuna. Kaljaa/ energiajuomaa + jekkua shottina. Siitä tulee juna. Dominoefektillä jekut sujahtaa kaljaan eli tulee jekkupommi (eli akkuhappo..tai sitten vaan jekkubattery, kaikki sekaisin, ei ruveta hienostelemmaan). Kaikkien kotibileiden pelastaja. Irkuissa nämä on ainahii suosittuja. Kuka maksaa? Kuva täältä.

German hospitality. Saatiin pikkupikkulahjat kierroksen lopuksi.

Kierroksen ja lounaan jälkeen teemaan sopivasti suuntasimme kohti Jägesmeister -kauppaa! Puoti oli pieni, mutta sitäkin mustanpuhuvampi ja oranssinkukertavampi. Aiheesta innostuneet voivat hankkia itselleen fanituotteita perusavaimenperistä ja lippiksistä aina untuvatakkeihin ja fatboysäkkituoleihin. Siis ihan mitä vaan. Tuliaisia ei vielä ostettu, koska ne ois saattanu haihtua ennen lähtöä. Toivottavasti irkkuystävät eivät tyhjentäneet kauppaa aivan täysin.

Mit freundlichen Grüßen

Anu und Kaisu von Besserwisser

Seuratkaahan meikäläisii

Seuraa blogiamme Bloglovinin avulla


Löydettiin bloglovin ja meidän blogi, niin jos joku on kovinkin metropoliitti täällä internetin maailmassa, voi lisäillä meidät listalle!

Mit freundlichen Grüßen

Anu und Kaisu von Besserwisser